Tasapaino(ton). Näyttely havaitsemisesta ja mielenrauhasta
Näyttely rohkaisee pohtimaan, miten elämässä voi säilyttää tasapainon ja selvitä muutoksista ja vaikeuksista. Esillä on kahdeksan nykytaiteilijan taidetta, jossa tavalla tai toisella etsitään tasapainopisteitä. Miten tasapainotella surujen ja ilojen, työn ja loman, unelmien ja velvollisuuksien, ahdistuksen ja mielenrauhan välillä? Esillä on mm. Ingrid Allikin filigraanista keramiikkaa, Karel Koplimetsin koskettavia valokuvia ja Urmas Lüüsin synkkiä esineitä, mutta myös Maret Sarapun valoisia lasimosaiikkeja ja Sigrid Viirin humoristinen valokuvasarja. Näyttelyyn liittyy yhteistyössä Peaasi.ee -yhdistyksen kanssa toteutettuna eri ikäryhmille tarkoitettuja opetusohjelmia sekä luentosarja mielenterveyden vaalimisesta.
Galleria
Mitä epävakaampi meitä ympäröivä maailma on, sitä vaikeampaa on sisäisen rauhan ja tasapainon säilyttäminen. Viime vuosina yhteiskunnan turvallisuudentunnetta ovat koetelleet koronapandemia ja sotien kauheudet, mutta myös aina lähemmäs hiipivä ilmastokriisi. Tämä kaikki vaikuttaa suoraan ihmisen yksilölliseen hyvänolontunteeseen. Yhteiskunnallisen epävarmuuden ohella mielenrauhaa saattavat horjuttaa muutokset aivokemiassa tai elämäntyyliä koskevat valinnat. Nykyisellä kriisien aikakaudella puhutaan yhä enemmän resilienssistä: miten selvitä itseään vahingoittamatta ja sopeutua uusiin oloihin. Tasapainohan on aina herkkä, ja sen voi helposti menettää. Tämä näyttely kertoo tasapainon säilyttämisestä, joka on epäilemättä yksi perustaitoja muutoksista ja vaikeuksista selviämisessä ja hyvänolontunteen säilyttämisessä. Nyky-yhteiskunnan kriittisestä analyysistä tai henkilökohtaisista kokemuksista kumpuavat teokset käsittelevät kipeitä aiheita kuten loppuunpalaminen, eristyneisyys, itsesensuuri ja yksinäisyys. Miksi me usein kätkemme todelliset ajatuksemme ja tunteemme? Miksi jotkin huolet tai ongelmat ovat tabuja ja avun hakeminen niihin jotenkin hävettävää? Miten tehtyjä virheitä voi korjata tai menneisyyden traumat hyväksyä, miten synkistä ajatuksista voi irtautua ja mennä elämässä eteenpäin? Helppoja vastauksia ei ole, mutta negatiivisten ajatusmallien havaitseminen on jo puoli voittoa.
Korona-aika hämärsi työn ja vapaa-ajan rajoja ja sai meidät unohtamaan, miten tärkeitä yhteistyö ja elävä kohtaaminen ovat. Ihminen biologisena, mutta myös sosiaalisena eläimenä tarvitsee sekä yhteyttä että lepoa. Hengähdystauot ovat korvaamattomia, ja niihin ei pidä vain löytää aikaa, vaan se tulee tietoisesti ottaa. Yksi onnellisen elämän perusteita on myös yhteenkuuluvuuden tunne ja merkitykselliset suhteet. Valitettavasti yksinäisyys on yhteiskuntatieteilijöiden mukaan yhä yleisempi ongelma – se on aikamme pandemia, joka voi iskeä kaiken ikäisiin ja eri yhteiskunnallisista taustoista tuleviin ihmisiin.
Taideteokset
Galleria
Positiivinen psykologia kehottaa keskittymään elämän valoisampaan puoleen. Myös näyttelyssä taiteilijoiden työt innostavat meitä näkemään elämän valoisamman puolen ja arvostamaan sitä. Elämän vaikeudet voi kohdata huumorilla tai absurdiudella tai mielenrauhaa voi etsiä meditatiivisten tietoisuusharjoitusten avulla. Voisimme tuntea enemmän iloa myös pienistä ja arkisista onnistumisista, olla itsellemme lempeitä ja ystävällisiä – ja kiitollisia siitä, mitä meillä on. Meidän pitäisi oppia huolehtimaan itsestämme samalla tavoin kun lapsistamme, lemmikeistämme tai kasveista. Se voisi auttaa säilyttämään tasapainon elämässä. Sillä tasapaino on kaiken perusta.
Taiteilijat: Ingrid Allik, Merle Kannus, Flo Kasearu, Karel Koplimets, Urmas Lüüs, Piret Räni, Maret Sarapu, Sigrid Viir
Kuraattori: Karin Vicente
Näyttelyarkkitehtuuri ja graafinen suunnittelu: Aadam Kaarma
Näyttelytiimi: Richard Adang, Siim Hiis, Kaja Kährik, Kaisa-Piia Pedajas, Brigita Reinert, Stanislav Stepaško, Laura Tahk, Allan Talu, Annika Teras
