Viljandilainen maalari Juhan Muks (1899–1983)
Perjantaina 7.6. Adamson-Ericin museossa avautuu näyttely Viljandilainen maalari Juhan Muks (1899–1983). Retrospektiivinen näyttely esittelee Adamson-Ericin aikalaisen Juhan Muksin tuotannon parhaimmistoa. Näyttelyn perusosa on peräisin Viron taidemuseon, Tarton taidemuseon ja Viljandin museon kokoelmista, ja sitä täydentävät muutamat maalaukset Tallinnan taidehallin säätiön kokoelmasta ja yksityiskokoelmista.
“Yksi Adamson-Ericin museon perustoiminnan painopisteitä on 1900-luvun modernismin tutkiminen ja esittely, ja näyttelyt Adamson-Ericin aikalaisten tuotannosta ovat tärkeä osa tätä konseptia. Tänä vuonna esitellään Juhan Muksin elämäntyötä – hän muuten sai ensimmäisenä Konrad Mägin mukaan nimetyn mitalin ja siihen liittyvän palkinnon”, toteaa näyttelyn kuraattori ja Adamson-Ericin museon johtaja Ülle Kruus. “Muksin syvällisesti värikokeiluihin suuntautuva tuotanto on säilyttänyt raikkautensa meidän päiviimme saakka.”
Perehtyessään värin, maalauksen tärkeimmän ilmaisukeinon, vivahteisiin Muks tavoitti mestarillisia yhdistelmiä ja kehitti ranskalaiseen koulukuntaan tukeutuen herkullisia väriratkaisuja Viron maisemia kuvatessaan. Juhan Muksin olemuksen ytimessä olivat määrätietoisuus, omistautuminen ja työteliäisyys. Näihin ajattomiin, arvoja ilmentäviin tuotannon eri puoliin on näyttelyn kokoaja keskittynyt myös tässä retrospektiivisessä katsausnäyttelyssä.
Juhan Muks syntyi Viljandimaalla, jossa hän sai yleissivistävän koulutuksensa, sieltä hän suuntautui taidekoulu Pallakseen ja edelleen Pariisiin. Palattuaan Viroon Juhan Muks asettui Viljandiin, jossa hän maalasi muotokuvia, maisemia, asetelmia ja sommitelmia ja osallistui näyttelyihin. Viljandin pormestari tilasi Muksilta raatihuoneen saliin suuren pannoon, ja 1932 siellä järjestettiin taiteilijan ensimmäinen yksityisnäyttely.
Uuden Pariisin-matkan jälkeen Juhan Muks palasi Viljandiin, jossa hänen kotitalonsa ikkunasta avautuva näkymä Viljandijärvelle inspiroi häntä vuosikymmenten ajan. Vaikka hän joutui välillä erotetuksi Viron sosialistisen neuvostotasavallan taiteilijaliitosta, jäsenyyden palauttamisen jälkeen hänellä alkoi uusi, kokeilujentäyteinen luomiskausi. Vuosina 1961–1983 Muks esiintyi aktiivisesti Tarton, Tallinnan ja Viljandin taide-elämässä.
“Idealististen, kaunotaiteisiin liittyvien aatteiden omistautunut palveleminen ei ollut lainkaan helppoa 1900-luvun epävakaassa poliittisessa ilmastossa. Vaikka kohtalolla oli Juhan Muksin taiteilijantielle monia esteitä, 2000-luvun toisella vuosikymmenellä voimme todeta hänen tuotantonsa parhaimmiston säilyttäneen vankan asemansa Viron taidehistoriassa”, lisää Kruus.
Näyttelyyn liittyy monipuolisia yleisötilaisuuksia taidekellarissa.
Adamson-Ericin museo kiittää hyvästä yhteistyöstä kaikkia kumppaneita: Viljandin museo, Tarton taidemuseo ja Tallinnan taidehallin säätiö. Näyttelytyöryhmä haluaa erityisesti kiittää taiteilijan leskeä Aita Muksia ja Viljandin museon pääkokoelmanhoitajaa Marika Oderia.
Näyttelyn kuraattori: Ülle Kruus
Näyttelyarkkitehti: Inga Heamägi
Yleisötilaisuuksien suunnittelija: Liis Kibuspuu.
Näyttely Viljandilainen maalari Juhan Muks (1899–1983) on esillä Adamson-Ericin museossa 1.9.2013 saakka.