Takaisin kalenteriin

Sumi-e. Perinteinen japanilainen tussimaalaus

Sumi-e. Perinteinen japanilainen tussimaalaus

Aika: 22.03.13–02.06.13  11:00–18:00
Paikka: Adamson-Ericin museo

Perjantaina 22. maaliskuuta Adamson-Ericin museossa avautuu näyttely ”Sumi-e. Perinteinen japanilainen tussimaalaus.” Näyttely esittelee yhtä perinteisen japanilaisen taidekulttuurin vanhinta ja herkullisinta aluetta – tussimaalausta. Näytteillä on kansainväliseen Sumi-e-liittoon kuuluvien japanilaisten taiteilijoiden töitä, jotka edustavat sekä kiehtovia klassisia teeman käsittelytapoja että nykymaailman tulkintoja. Näyttelyyn liittyy runsaasti kuvitettu julkaisu, japanilaisen kulttuurin eri puolia esittelevien tilaisuuksien sarja sekä opetusta koululaisille.

”On suuri ilo voida tällä näyttelyllä jatkaa Adamson-Ericin museossa japanilaisen taiteen esittelyn perinnettä”, toteaa Kersti Koll, yksi näyttelyn kuraattoreista. ”Vuodesta 2000 alkaen täällä on järjestetty viisi projektia, jotka ovat aina saaneet virolaiselta yleisöltä poikkeuksellisen hyvän ja kiinnostuneen vastaanoton.”

Tussimaalaus (sumi-e) on japanilaisen taidekulttuurin keskeisimpiä ja tyypillisimpiä alueita. Se syntyy paperin, tussin ja veden yhteisvaikutuksesta. Loihtimalla tussista mestarillisella sivellintekniikalla lukuisia sävyvivahteita ja leikittelemällä kuvien ja varjojen kontrasteilla ja kuvapinnan paljonpuhuvalla tyhjyydellä sumi-e-taiteilija luo herkkiä merkityskenttiä, jotka jättävät myös katsojalle runsaasti tilaa ajattelulle. Tussimaalauksen erityislaadun vuoksi jo piirrettyä ei voi enää muutella. Se vaatii taiteilijalta suurta teknistä taitoa ja henkistä keskittymistä.”

1300-luvulla zen-buddhalaisuuden myötä Kiinasta osana sikäläisen kulttuurin vaikutusta Japaniin levinnyt ikivanha maalaustekniikka mukautui nopeasti japanilaiseen estetiikkaan, ja siitä tuli yksi japanilaisen taiteen keskeisiä ilmiöitä. Sumi-en varhaiset mestarit olivat zen-munkkeja, jotka harrastivat tussimaalausta ennen kaikkea henkisenä meditaatioharjoituksena. Zen-mestarit omistautuivat vuosikausien ajan tälle henkisesti hyvin intensiivistä keskittymistä vaativalle taiteenlajille ja saavuttivat sillä tavoin kirkastumisen. Aikojen saatossa sumi-e maallistui ja muuttui koristeellisemmaksi. 1900-luvulla monet sumi-en periaatteet toimivat innoituksen lähteinä myös lännen modernistiselle taiteelle.

”Tussimaalauksen perustekniikat pystyy kuka tahansa omaksumaan”, mutta jo yhden viivan vetäminen vaatii keskittymistä ja tarkkaavaisuutta. Mestarin siveltimenveto taas on kuin miekanisku – herkkä, tarkka ja kauniisti viimeistelty”, lisää näyttelyn toinen kuraattori, Ars Orientalis -yhdistyksen edustaja Taimi Paves.

Japanilaiselle kulttuurille on ominaista ikivanhojen taideperinteiden ja -taitojen määrätietoinen säilyttäminen, kehittäminen ja siirtäminen mestareilta oppilaille kansallisina aarteina. Itä-Aasian vanhaa taidekieltä, tussimaalausta, edistämään ja tunnetuksi tekemään luotiin vuonna 1999 Katori Kinsuin johdolla Tokiossa kansainvälinen Sumi-e-liitto, jossa on jäseniä Japanista, Kiinasta, Taiwanista, Singaporesta, Malesiasta, Koreasta ja muista Aasian valtioista sekä Afrikasta, Australiasta, Amerikasta ja Euroopasta. Liiton kansallisten toimipisteiden ja jäsenten kansainvälinen verkosto laajenee jatkuvasti. Liitto pitää yllä tussimaalauskoulua ja järjestää näyttelyitä, työpajoja ja kursseja sekä Japanissa että muualla maailmassa.

Näyttely ”Sumi-e. Perinteinen japanilainen tussimaalaus” on toteutettu kansainvälisen Sumi-e-liiton, Ars Orientalis -yhdistyksen ja Adamson-Ericin museon yhteistyönä. Näyttelyä ovat tukeneet Viron kulttuuriministeriö ja Viron kulttuurirahasto.

Näyttelyarkkitehti on Andres Tolts, graafinen suunnittelija Külli Kaats ja näyttelymestareina toimivat Uve Untera ja Aleksander Josing. Näyttelyjulkaisun suunnittelija on Inga Heamägi.

Näyttely ”Sumi-e. Perinteinen japanilainen tussimaalaus” on esillä Adamson-Ericin museossa 2.6.2013 saakka.