Ruhnun elegiat
Perjantaina 29.8. Adamson-Ericin museossa avautuu Ruhnun asukkaille omistettu näyttely, jonka kautta samalla muistellaan 70 vuoden kulumista elokuisesta päivästä 1944, jolloin saaren taloista kaikki kahta perhettä lukuun ottamatta evakuoitiin Ruotsiin. Näyttelyssä on esillä tyypillistä autenttista esineistöä, elokuvia ja taideteoksia, jotka kertovat ruhnulaisten menneestä ja nykyisestä elämästä.
Elokuun 1944 tapahtuma eli saaren tavanomaisen elämän katkeaminen on synnyttänyt Ruhnun kuvaukseen kaksi aikakautta: ajan ennen ja jälkeen alkuperäisten ruhnulaisten lähtöä. Yli 700 vuotta sitkeästi omia perinteitään noudattanut ruotsinkielinen väestö oli lähtenyt, ja sen tilalle oli tullut kirjavampi väestö, jolla ei ollut juuria saarella. Uusien sukupolvien velvollisuus onkin pitää esillä menneitä tapahtumia ja ihmisiä ja kertoa pienen saaren elämän iloista ja murheista.
Näyttelyssä esitellään autenttista esineistöä Viron kansallismuseon kokoelmissa olevien 883:n Ruhnusta tuodun esineen joukosta, dokumenttielokuvia ja taideteoksia, jotka heijastelevat ainutlaatuista saarta ja sen asukkaita toimissaan halki vuosikymmenten.
Ruhnulaisten elämäntapaa, ainutlaatuista luontoa ja legendaarista kirkkokaksikkoa (vuonna 1644 käyttöön vihitty Pyhän Magdaleenan kirkko on Viron vanhin säilynyt puurakennus) ovat teoksissaan kuvanneet monet Viroon liittyvät taiteilijat, mm. Andrei Jegorov, Agathe Veeber, Eerik Haamer, Olga Terri, Vive Tolli ja Uno Roosvalt. Näyttelyssä on esillä sekä heidän että muiden Ruhnusta innoituksensa saaneiden taiteilijoiden töitä.
Viron taidemuseo kiittää yhteistyöstä Viron kansallismuseota, joka kokoelmissa on monipuolisin Ruhnu-aiheinen esineistö.
Kiitämme ystävällisestä avusta myös Vironruotsalaisten museota, Ruhnun museota ja Viinistun museota.
Näyttelyn kuraattori: Ülle Kruus,, apulaiskuraattori Piret Õunapuu (Viron kansallismuseo)
Näyttelyarkkitehtuuri ja graafinen suunnittelu: Inga Heamägi
Yleisötilaisuudet ja opetusohjelmat: Liis Kibuspuu